Blogi / Blog

NaNoWriMo 2018

In English Below.

Tuntuiko minusta todellakin siltä, että tarvitsen uusia haasteita? Vai oliko kyse sittenkin enemmän pakottavasta tarpeesta saada kirjoittaminen jälleen luistamaan ja osaksi normaalia arkea? Miten tahansa, tässä sitä nyt ollaan NaNoWriMon kynnyksellä. Kansallinen romaaninkirjoituskuukausi eli National Novel Writing Month on jo laajasti tunnettu konsepti. Ideana on kirjoittaa romaani marraskuun aikana, tarkemmin sanottuna 50 000 sanaa 30 päivän kuluessa. Rekisteröitymällä NaNoWriMon virallisille sivuille kirjoittaja voi verkostoitua, seurata edistymistään ja kerätä itselleen ”leimoja” tavoitteiden saavuttamisesta.

Voittoa tavoittelematon taustaorganisaatio toimii lahjoitusvaroin ja katsoin itsekin parhaaksi tehdä pienen lahjoituksen heti rekisteröityessäni. Lahjoitus avasi myös uusia ominaisuuksia kirjautumisalustalle ja antoi minulle mahdollisuuden tehdä kirjoittajaprofiilistani monipuolisemman. Kansalliseen romaaninkirjotuskuukauteen voi toki osallistua, vaikka ei virallisesti mukaan rekisteröityisikään. Omaa edistymistä voi seurata vaikka excelillä. Itse halusin kuitenkin kokeilla ihan virallista kirjautumista ainakin näin ensimmäisellä kerralla.

Ensimmäinen askel kohti kolmessakymmenessä päivässä kirjoitettua romaania on siis otettu ja alkulämmittelyt aloitettu. Seuraa matkaani viikoittain blogissani tai marraskuun alusta alkaen päivittäin Facebook-sivuni kautta.

Lisää tietoa Kansallisesta romaaninkirjoituskuukaudesta löydät osoitteesta: nanowrimo.org.

In English:

Did I really feel like I needed a new challenge? Or was it more of an obsessed need to make writing part of my everyday life again? However, here I am waiting for my first NaNoWriMo. The National Novel Writing Month is already a well-known concept. The idea is to write a novel during November, or more precisely to write 50,000 words within 30 days. In NaNoWriMo’s official site the author can meet other writers, track one’s progress, and collect badges when achieving goals.

The non-profit organization works with donations and I wanted to make a small donation as soon as I signed up. The donation also opened new features on the platform and gave me more possibilities to work with my writer profile. Of course, anyone can participate in NaNoWriMo even without sign up. You can follow your own progress other ways too, but I wanted to try an official login now when I’m participating for the first time.

Now I have taken the first step to write a novel in 30 days. I also have started warm-ups for my challenge. Follow my trip weekly on my blog or daily through my Facebook page from the beginning of November.

For more information on The National Novel Writing Month see: nanowrimo.org.

Kurssi kohti kirjottamista / Writing Class Hero

In English below

Aloitin uuden pitkän kirjoittajakurssini viime lauantaina. Kirjan talon järjestämässä spekulatiivisen fiktion hautomossa pääsen perehtymään muun muassa scifin, fantasian, kauhun ja urbaanin fantasian sekä uuskumman maailmoihin viiden kirjailijan ohjuksessa ja innostuneen ryhmän seurassa. Ensimmäisellä kurssikerralla syntyi jo muun muassa jatkoa kusipäälle komentajalle sekä alku uudelle novellille.

Miksi käyn kirjoittajakursseilla? Voiko kirjoittamista oppia? Vastailen näihin kysymyksiin melko usein. Siksi päätin tehdä listan kirjoittajakursseilta saamistani hyödyistä.

1. Luovuus

Kaikki kirjoittamisessa lähtee luovuudesta. Luovuus saattaa olla osittain sisäsyntyistä, mutta sitäkin voi oppia tai ainakin kehittää ja vahvistaa. Luovuuden oppimista ja opettamista on pohdittu muun muassa Turun AMK:n Taideakatemiassa. ”Kenenkään päähän voi laittaa ideoita, mutta niiden äärelle voi ohjata monenlaisin menetelmin.”

Omassa kirjoittamisessani luovuus liittyy suoraan aiheisiin ja tapaan käsitellä niitä. Parhaat ideat eivät synny kotisohvalla tai koiria lenkittämällä (vaikka niinä hetkinä tekstiä usein prosessoinkin), vaan ne leikkaavat tajuntaani esimerkiksi silloin, kun teen kirjoittajakurssin harjoituksia.

2. Motivaatio

Yksikään idea ei muutu tekstiksi itsestään. Kirjoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja istumalihaksia, sanojen pureskelua ja saman asian toistamista toisin uudestaan ja uudestaan. Haaveena kirjailijan ura -blogissa Heidi Uusitalo toteaa motivaatiosta, että ”kirjoittamisprosessin hetkellä, kun paperille pitäisi syntyä tekstiä, kirjoittajaa ajaa eteenpäin vain oma into”.

Kirjoittajakursseilla voi työstää usein omaa keskeneräistä tekstiään. Kurssilla annetut kalmanrajat toimivat hyvinä motivaattoreina ja potkivat eteenpäin. Myös kirjoittavassa ilmapiirissä vietetty aika herättää kirjoittamismotivaation.

3. Ilmaisukyky

Kirjoittaminen on minulle luonnollinen tapa ilmaista itseäni ja kertoa tarinoita, ja siksi omaan tyyliin on helppo jumiutua. Ilmaisukykyä voi kuitenkin kehittää erityisesti lukemalla ja kirjoittamalla. Kirjoittamisen tutkijatohtori Risto Niemi-Pynttäri kirjoittaa Kiiltomadossa, että ”kieliopin taitava rikkominen näkyy nykyisessä realismin jälkeisessä proosassa ja sääntöjen takaa huokuu elävä kieli”.

Kirjoittajakursseilla erilaisten tekstien kirjoittaminen ja lukeminen auttavat kehittämään omaa ilmaisua, samalla oppii sanomaan asioita toisin. Esimerkiksi liiallinen adjektiivien ja täytesanojen käyttö on karsiutunut pois teksteistäni nimenomaan luovan kirjoittamisen opinnoissa.

 4. Vertaistuki

Olen tähän mennessä ihaillut jokaista kirjoittajaopettajaani. Tarinan, maailman ja hahmojen rakentamiseen sekä juonenpunomiseen opettajieni opit ovat olleen kallisarvoisia. Mutta myös vertaistuella on suuri merkitys. Muut kurssilaiset edustavat yhtä aikaa kirjoittamisen asiantuntijoita sekä lukijan ääntä.

Luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa opiskellut Kalle Vainio toteaa kasvatustieteellisen tiedekunnan pro gradussaan, että vertaisryhmällä on kokonaisvaltainen vaikutus yksittäiseen kirjoittajaan.  Ryhmältä saatu tuki, vastakaiku ja muiden välittämät ajatukset voivat vaikuttaa myös jokaisen kirjoittajaidentiteettiin.

Minulle vertaistuki on tärkeä osa kirjoittamisen prosessia. Saamani palautteen ja tekstistäni käydyn keskustelun perusteella voin reflektoida esimerkiksi sitä, miten tarinamaailmani avautuu lukijalle. Annanko tarpeeksi tietoa, ovatko lainalaisuudet tasapainossa, kulkeeko juoni uskottavasti? Ne ovat kysymyksiä, joihin on vaikea vastata itse.

Lisää pohdintaa kirjoittajakursseista ja vertaistuesta voit tulla kuuntelemaan Turun kirjamessuille sunnuntaina 7.10. kello 16 alkaen Kallakseen. Muina panelisteina keskustelussa toimivat kirjailija Jussi Seppänen, Kirjan talon toiminnanjohtaja Petri Tähtinen, sekä kirjoittaja Christian Lenander. Samalla julkaistaan Kirjan talon uusi joki-teemainen novelliantologia, josta löytyy myös novellini ”Ei jäädy koskaan”.

In English:

I started my new writing class last Saturday. All sci-fi and fantasy themed course will have five amazing teachers whom each will teach a different sub genre.

Why do I take writing classes? Is creative writing actually something you can learn? I answer these questions fairly often. That is why I decided to make a list of the benefits that I get from the writing classes.

1. Creativity

Writing springs from creativity. Creativity may be partly innate, but it can also be learned or at least developed and strengthened.

In my writing, creativity is directly related to my themes and the way I contemplate with them. The best ideas do not come up when I lay on the couch or walk the dogs (even though I often process my stories at such moments), but they pop in my mind when I do a prompts in the writing class for example.

2. Motivation

No idea becomes a text by itself. Writing requires persistence when you chew the words and repeat the same thing differently again and again.

Writer courses can often work on their own incomplete text. The deadlines given in writing classes serve as good motivators and push me forward with my writing. Also, the time spent with the other writers is always a boost up for my motivation.

3. Creative expression

Writing is a natural way for me to express myself and tell stories, so it’s very easy for me to get stuck in my style. How a writer expresses him/herself can be developed especially by reading and writing.

In writing classes, you can read different texts from different writers and learn from them. For example, excessive use of adjectives and fillings has been eliminated from my texts mostly during my creative writing studies.

4. Peer support

So far I have admired each of my writing class teachers. They have taught me to build plots, worlds, and characters. But you can also have peer support in the classes. Other participants in the class are colleagues in writing but they also represent the voice of the writer.

Peer support is an important part of my writing process. With the feedback and conversations about my texts, I can reflect, for example, how my story lines will open up to my readers. Will I give enough information? Are the story world in balance? Is the plot logical? These are questions I can’t answer by myself.

Näkökulmaruno / Point of View Poetry

Short Summary in English: I’m not a poet, nor will I ever be, but sometimes it is interesting to tell a story in a different form.

(En ole runoilija, eikä minusta sellaista tule, mutta joskus on kiinnostavaa kertoa tarinoita toisessa muodossa)

Naapurin poika lentää katolta
liitelee pihan poikki
nauraa
Naapurin poika on vanhempi kuin minä
sen silmissä asuu suru
Mutta nyt se poika nauraa ääneen
ja lentää kuin teräsmies
leijailee kuin lumisade
liitelee pihan poikki
pysähtyy hiekkalaatikkoon
Minä painan silmät kiinni ja puristan lujempaa äidin kättä

ja äiti puristaa lujaa takaisin
katsoo räpyttelemättä vaikka ei tahtoisi
toivoo, että lapsi olisi edes tajunnut sulkea silmänsä
voi hyvä luoja, jos se tulee sieltä alas
miten voi enää katsoa silmiin
miten voi tervehtiä rappukäytävässä
pitääkö viedä kukkia vai kinkkukiusausta
saako hymyillä edes rohkaisevasti
miten toisista lapsista tulee noin ajattelemattomia
ei kai vain omasta
mitäköhän sen päässä liikkuu
ja miksi se nauraa
onko se ihan hullu
tai häiriintynyt
älä nyt vaan hyppää

älä hyppää, älä hyppää, älä hyppää
niin ne ajattelee
pihan täydeltä muurahaisia
mitättömiä muurahaisia
suut auki ja silmät täynnä sinisyyttä
talonmies huitoo käsillään
ja lihava rouva kolmen kääpiökoiransa kanssa
isä ja äiti taas kerran jossain poissa
naapurin yksinhuoltajan kädessä roikkuu räkänokkainen lapsi
ja eläkeläispariskunnalla on kiikarit huurussa
huomenna taas uutta juoruttavaa
maailma kuuluu muurahaisille
minä olen jotakin muuta
minä olen puheenaihe
samaan aikaa ottaa mahanpohjasta ja naurattaa
kun potkaisen tennarin kannalla katon reunasta vauhtia
ja lennän