Eeppistä / Epic

In English Below

Joulukuun tapaamisessa Kirjan talon spekulatiivisen fiktion hautomossa perehdyttiin fantasiaan. Se on spekulatiivisista lajeista minulle vierain niin lukijana kuin kirjoittajana. Tunnen kyllä Tolkienit ja Eddingsit, mutta oma veri vetää enemmän tulevaisuuden maailmoihin, koneiden ja urbaanin fantasian keskelle.

Opettajamme J.S. Meresmaa onnistui kuitenkin loihtimaan eeppisestä fantasiasta aivan uudenlaisen mielikuvan. Oma käsitykseni koko genrestä on ollut melko vanhanaikainen ja pölyyntynyt. Meresmaan mukaan esimerkiksi Star Wars on tarinaltaan ja aihepiiriltään eeppistä fantasiaa, vaikka sijoittuukin scifille tyypilliseen maailmaan. Se, mitä olen itse kuvitellut velhojen ja ritareiden rymistelyksi lohikäärmeiden ja linnojen keskellä, on itse asiassa paljon enemmän.

Linnat, ritarit ja kuninkaat sekä keksiaikainen maailma toki kuuluvat usein eeppisen fantasian kuvastoon, mutta anglosaksisen fantasiakäsityksen rinnalle voidaan nostaa myös toisenlaisia maailmoja. Fantasia ei siis synnykään tietynlaiseen maailmaan, vaan ennemminkin asetelmaan – dualismiin, hyvän ja pahan taisteluun, jonka näkökulman ei missään nimessä tarvitse olla mustavalkoinen.

Eeppisen fantasian merkitys tuntuukin piilevän juuri siinä, että se esittää valtarakenteita monesta näkökulmasta ja antaa äänen henkilöille, jotka kuuluvat valtakoneiston eri osiin. Meresmaan mukaan eeppinen fantasia ei kerro osoittelevasti tai suoraan, vaan etäännytetysti, ja vaatii lukijalta kykyä ymmärtää erilaisia tasoja ja allegorioita.

Magian maailmat

Itse olen päässyt omissa teksteissäni lähimmäs fantasiaa NaNoWriMo2018-tekstissäni Vieterisydän. Vieterisydämessä Alkemistien veljeskunta on mukana käynnistämässä ensimmäistä maailmansotaa. Vaikka tarina itsessään on vaihtoehtohistoriaan sijoittuvaa steampunkia, tuovat alkemistit tarinaan sekä valtarakenteita että magiaa.

Meresmaan mukaan myös magia on fantasialle tunnuksenomaista. Magia määrittelee maailman ja sen lainalaisuudet uusiksi. Koska kirjoitamme meille tutun maailman kautta, ovat olot, tunteet ja aistit yleensä samoja kuin reaalimaailmassa. Magia ja maagiset hahmot muuttavat tarinan ja maailman toisiksi ja antavat niille uusia mahdollisuuksia.

Vaikka fantasia hylkii arkirealismia, on tärkeää, että tunteita, kokemuksia ja aisteja kuvataan arkitodellisuuden kautta. Maailma, jossa voi tapahtua mitä tahansa tarvitsee tarttumapintaa, jonka avulla siitä tulee samaistuttava ja tunnistettava. Silloin lukija ei jää tyhjän päälle ja pystyy uskomaan myös uskomattomiin asioihin.

Vapaus luoda ja rakentaa

Vaikka fantasiassa kaikki on mahdollista, emme voi kirjoittaa sitä, mitä emme osaa kuvitella. Fantasia antaa kuitenkin hyvin vapaat kädet luoda ja rakentaa. Meresmaan mukaan fantasiamaailmassa voikin helposti kokeilla ja muuttaa asetelmia vapaasti, kunhan sitä ei tehdä hyvän tarinan kustannuksella. Maailma kannattaa rakentaa niin, että se avautuu lukijalle ilman liiallista selittämistä. Hyvä fantasia vie lukijan matkalle tarinaan, ei pelkästään maailmaan.

Sen lisäksi, että aloin ymmärtää paremmin fantasian mahdollisuuksia, sain mukaani myös annoksen positiivista asennetta kirjoittamiseen. J.S. Meresmaa oli ehdottomasti yksi innostavimmista kirjailijoista, joiden opissa olen ollut. Hänen opeistaan haluan vaalia erityisesti kahta asiaa.

  1. kirjoittajan ei tarvitse aina tietää, mihin teksti on menossa, tarinan voi antaa viedä.
  2. Etenkin fantasiaa kirjoittaessa on vaikea keksiä mitään täysin omaperäistä. Kun sen tiedostaa ja hyväksyy, voi kirjoittaa hyviä tarinoita ja rakentaa toimivia maailmoja.

Lue lisää ajatuksistani spekulatiivisen fiktion hautomosta.

Lukuvinkki: J.S. Meresmaa: Keskilinnan ritarit. 2016, Osuuskumma. ISBN:978-952-6642-58-1

In English

At the December meeting of Kirjan talo’s sci-fi and fantasy writing class we explored epic fantasy. As a writer or reader fantasy is not very familiar to me. I know my Tolkiens and Eddingses, but I am more interested in future worlds with machines and urban fantasy.

However our teacher, author J.S. Meresmaa managed to help me see epic fantasy in a completely new light. My own understanding of the whole genre has been rather old-fashioned. For example, according to Meresmaa, Star Wars can be considered as an epic fantasy because of the story, even though it is placed in a sci-fi world. So fantasy is not all about wizards and knights or dragons and castles.

Even castles, knights and kings and the medieval times are often part of the epic imagery, other kinds of fantasy worlds can be built alongside the Anglo-Saxon fantasy concept. Fantasy is not born in a particular world, but rather in a setting – dualism, a battle of good and evil, which in no way needs to be black and white.

The meaning of epic fantasy can be found in the way it presents power structures from different perspectives and gives voice to characters from every level. According to Meresmaa, the epic fantasy does not point straight, but shows remotely, and requires the reader to understand the different levels and allegories.

Worlds of Magic

Closest to fantasy in my own texts I have reached in my story for NaNoWriMo2018. In the Clockwork Heart, the Alchemist Brotherhood is involved in launching the First World War. Although the story itself is an alternative history and steampunk, the alchemists bring both power structures and magic to the story.

According to Meresmaa, magic is often seen as a part of epic fantasy. Magic defines the world and its laws of nature. Because we write through the familiar world, the conditions, feelings, and senses are usually the same as in the real world. Magic and magical characters transform the story and the world into something new and give them new opportunities.

While fantasy repels everyday realism, it is important that emotions, experiences, and senses are portrayed through everyday reality. A world where anything can happen needs a familiarity that makes it identifiable and recognizable. Then it will be also easier for the reader to believe in the unbelievable things.

Freedom to Create and Build

Although everything is possible in fantasy, we cannot write what we cannot imagine. However, Fantasy gives you very free hands to create and build. According to Meresmaa, in the fantasy world, you can easily test and change the settings freely as long as it is not done at the expense of a good story. The world should be built so that it opens up to the reader without too much explanation. A good fantasy takes the reader on a journey into the story, not just into the world.

In addition to getting a better understanding of the possibilities of fantasy, I also got a dose of a positive attitude towards writing. J.S. Meresmaa was definitely one of the most inspiring teachers I have ever met. In particular, there were two things she made me really think about.

  1. The writer does not always need to know where the text is going, sometimes the story can lead the writer.
  2. Especially when writing fantasy, it’s hard to come up with anything completely original. Being aware of it and accepting it you can write good stories and build functional worlds.

Read more about the scifi and fantasy writing class.

Kerran kirjoitin runoja / Once upon a time I wrote poetry

Short Summary in English: Sometimes I need to lose myself and write poems. These are some old ones In Finnish written here and there.

(Joskus haluan hukata itseni ja kirjoittaa runoja. Tässä joitakin vanhoja, siellä-täällä kirjoitettuja.)

Muistutathan minua elämän perusasioista, kun unohdan hengittää
Ja herätät minut aamulla vaikka olen vannonut nukkuvani ikuisesti
Tiedän kyllä, ettet ole minusta vastuussa
Mutta voisitko vielä tänään
pitää kädestä kiinni kun ylitämme kadun
Jos epähuomiossa unohdan katsoa vasemmalle

Unennäkemisen taito

Kun leijailen
Tunnen, että taivas on auki
Ihmiset muuttuvat muurahaisista mikrobeiksi
ja ikävä täyttää
nenän ja korvat muistoilla

Kun äiti oli surullinen, samettiverhot tuoksuivat tupakalta
ja pölyltä, jota kukaan ei tuulettanut ulos
Aamukaste kupli keväisin kaunista musiikkia
ja mummon piirongin ylälaatikko haisee edelleen sisuille
vaikka mummo on jo mennyt

Minä voin paeta sähköiseen leikkiin
Tunnen, miten ohjain painaa peukalooni rastin
Vihreä merkkivalo sirisee silmiin
muistuttaessaan, että kaikki on vielä hyvin

Sopeutumaton

Istun ja olen
Eivätkä ihmiset ympärilläni
ole tutumpia kuin vieraat
On mahdotonta sopeutua
Jos ei ole sopeutuakseen
Yksinäinen susi ulvoo
Minä vain huokaan

NaNoWriMo2018: Mitä sen on väliä? / What it is good for?

In English Below

Loppurutistuksessa kasaan puristettua tekstiä voi tuskin kutsua timantiksi, mutta ainakin minä tein sen. Selätin hirviön nimeltä NaNoWriMo ja nyt voin ylpeänä tarkastella maailmaa sen kumean rinnan päällä seisten.

Juuri nyt päälimäisenä tunteena on helpotus. Totaalinen, täydellinen, ihana helpotus. Koskaan tästä päivästä eteenpäin en enää aio pakottaa itseäni kirjoittamaan. Muistuttakaa minua tästä, kun seuraava marraskuu lähestyy.

NaNoWriMo oli haaste, mutta myös tapa oppia. Sen perusteella kokosin itselleni huoneentaulun.

  • 1. Suunnittele tarina mahdollisimman pitkälle ennen kuin kirjoitat. Suunnitelmaa on helpompi muuttaa kesken kirjoittamisen kuin yrittää löytää tarinan rakenne vapaan rönsyilyn jälkeen.
  • 2. Älä pakota itseäsi kirjoittamaan. Sinä et ole itsekurin ja selkärangan kirjoma ihminen. Sinä tarvitset armoa. Kun kirjoittaminen tuntuu hyvältä, kaikki on mahdollista.
  • 3. Anna itsellesi lupa ja aikaa. Jos tämä on tärkeintä maailmassa, älä anna elämän tulla sen tielle. Ota kirjoittaminen osaksi elämää. Raivaa sille tilaa ja merkitse se kalenteriin.
  • 4. Löydä tasapaino armon ja aikataulujen välille.
  • 5. Joka voi kirjoittaa, voi rakentaa ja tuhota maailmoja. Valjasta se voima jokaiseen tekstiisi.

Se, mitä Eemilille ja hänen ystävilleen tapahtuu seuraavaksi, jää vielä nähtäväksi. En hautaa tekstiä, mutta annan sen huilata hetken.

Sanoja tällä viikolla: 8570
Sanoja kokonaisuudessaan: 50280
Matkaa tavoitteeseen: -280

In English:

You can hardly call my last NaNoWriMo words diamonds but at least I reached the final word count. I slew the monster called NaNoWriMo and now I can watch the world while standing on its chest.

Right now the main feeling is the relief. Total, perfect, wonderful relief. After today I will no longer force myself to write. Remind me of this when November approaches again.

NaNoWriMo was a challenge, but also a way to learn. On that basis, I gathered some guidelines for myself.

  • 1. Plan your story as much as possible before you write. It is far easier to change the plan in the middle of writing than trying to find the structure from a story that has no limits.
  • 2. Don’t force yourself to write. You are not a person with self-discipline and spine. You need mercy. When writing feels good, everything is possible.
  • 3. Give yourself permission and time to write. If this is the most important thing in your life, don’t let your life smother it. Make writing a part of your life. Make room for it and mark it on your calendar.
  • 4. Find a balance between mercy and schedules.
  • 5. The one who can write can build and destroy worlds. Harness that power on every text you work with.

What happens to Eemil and his friends remains to be seen. I’m not burying the text, but I’ll let it rest for a while.

Words this week: 8570
Words in total: 50280
Words to go: -280