Kirjoitimme Suvi Holopaisen ja Kalle Lintusen kanssa speksinäytelmän Turun kauppatieteiden ylioppilaiden TuKY-speksille, jonka piti nähdä päivänvalo jo vuonna 2020. Koronan takia esitykset kuitenkin jouduttiin perumaan.
Tuntui musertavalta, ettei esitettäväksi tarkoitettu teksti koskaan näkisi päivänvaloa. Tuntui pahalta näyttelijöiden, bändin, ohjaajan ja koko työryhmän puolesta. TuKY-speksi piti vuoden mittaisen huilitauon ja oletimme, että 2022 speksi palaisi uudella ohjelmistolla. Mutta joskus onni potkii myös käsikirjoittajaa ja näytelmätekstimme Monttu – eeppinen kasariseikkailu sai ensi-iltansa 24.3.
Ohjaajana toimi jälleen Valtteri Haliseva, joka tuntui alusta asti ymmärtävän tekstiämme. Myös kolme näyttelijää palasivat jo kertaalleen harjoittelemiinsa rooleihin. Alkuperäisen työryhmän kädenjälki näkyi edelleen myös laulujen sanoituksissa ja se tarjoili nostalgiaa myös käsikirjoitustiimillemme. Uudet näyttelijät, tanssijat ja bändiläiset toivat kokonaisuuteen uutta energiaa ja uusia näkökulmia.
Ensi-illassa tuijotin suu auki esitystä. Niin tuttua, silti niin paljon yllätyksiä. Lämmitti mieltä aina, kun kirjoittamillemme vitseille naurettiin. Enskarin lisäksi kävin katsomassa myös toisiksi viimeisen esityksen ja silloin nauroin alusta loppuun. Näyttelijät olivat rentoutuneen ensi-illan jännityksestä, laulusuoritukset saaneet lisää virtaa ja omstartitkin osuivat tarinan ytimiin.
Monet näytelmät elävän vuosia, jopa vuosisatoja. Niitä esitetään uudestaan ja uudestaan eri teatterissa. Speksi-teatteria värittää sen ainutkertaisuus. Siksi olen onnellinen, ettei Monttua kuopattu kokonaan, vaan se sai elää juuri niin kuin näytelmätekstin kuulukin. Lavalla. Ihmisten edessä.
In English
Together with Suvi Holopainen and Kalle Lintunen, we wrote a play for The Association of the Economic Students in Turku. The show was supposed to premiere in 2020. However, due to covid pandemic, the play got canceled.
It felt devastating that the play would never premiere. I felt sad for the actors, the band, the director, and the whole team. The theatre took a year-long break, and we assumed that they would start with a new paly after that. But sometimes playwriter’s are lucky too, and our play finally premiered in March 2022.
The director was Valtteri Haliseva, who seemed to understand our text well. Some actors returned to the same roles, but the band, dancers and other actors were new. It brought new energy and new perspectives to the play.
At the premiere I was overwhelmed. So familiar, still so many surprises. It felt good when the audience laughed at the jokes we had written. I also went to see the second last show. It was great to see how everything had developed from the premiere.
Some theatrical plays live for years, even centuries. They are performed repeatedly in different theaters. This kind of student theater that our play was premieres usually only once. That is why I am happy that our play actually premiered in front of audience and got the life that every theatrical script deserves.
